Hennavärjäys nro 4 & shopaholicin saalista - Haircolouring with henna no:4 & some catch for shopaholic

Juurikasvuni alkoi olla sitä luokkaa, että hiukset oli pakko saada värjättyä kuluneen loman aikana. Äitini auttoi jälleen hommassa, joten pääsin astetta helpommalla tälläkin kertaa. Nyt latvojen ja juurten värierot tasoittuivat niin paljon, ettei sitä juuri enää huomaa. Eikä latvoistakaan tullut mustat, vaikka niin etukäteen vähän pelkäsin värin kerrostumisen takia. Värjäys onnistui siis hyvin - mutta, mutta...koska pesin samaan aikaan koiruuksiani, en muistanut, että hiukset olisi pitänyt pestä ensin ja laittaa mössö märkiin hiuksiin. Nyt se siis unohtui, ja siitä seurasi se, ettei väri pysy hiuksissa, vaan katosi melkein saman tien. Harmittaa, sillä se oli viimeinen Light Mountain -pakettini, enkä saa sitä ihan heti lisää.

Grey hair roots in my head were getting so long that I needed to colour them when I was on holiday. My mother was helping me again, so the whole thing was easier this time too. Now we got rid of colour differences between roots and lengths, so that you hardly can see the difference anymore. And I didn't get any black colour for hair ends, I was worried about that because of colour sedimentation. So the colouring went pretty well - but...because I was washing my dogs at the same time, I didn't remember that I should have washed my hair too and put the colour to wet hair. Now I forgot that and now that beautiful colour won't stay in my hair, it was lost almost in the first shampooing time. That was my last package of Light Mountain and I am not going to get more right away. I'm pissed off.

Lomalla ei tullut tehtyä mitään kivaa, mutta päätin sitten hieman lahjoa itseäni. Imatralla on sellainen yhden naisen käsityöyrittäjyydestä lähtenyt liike, kuin Virkkukoukkunen. Olen aina välillä käynyt kuolaamassa nenä ikkunalasissa sen ihanuuksia, mutta vasta nyt menin sisälle asti. Paikka on niin täynnä kaikkea ihanaa ja värikästä, että sitä voisi hyvin sanoa aikuisen karkkikaupaksi (tosin sieltä löytyy myös paljon kiinasta tuotettua krääsää, vaikka eivät nekään mitään halpoja ole). Pakkohan sieltä oli jotain ostaa, joten mukaan lähti kännykkä- ja puikkopussit, sekä muutama hauska koru.

I didn't do anything fun on my holiday, but I decided to give some gifts for myself instead. There is a little shop in Imatra, Virkkukoukkunen, that has started by one woman who did some hand crafts. Sometimes I just admire all those lovely things from outside the shop's window, but now I went inside. That place is so full of all those lovely and colourful things that you could call that  a candy store for adults (they still have much stuff from China, but those are not cheap either). I had to buy something, so I picked two bags, one for my phones and one for my knitting needles and some fun jewels.

Kotimatkalla bongasin huoltiksella tämän ihanan ovikyltin - joka oli tietysti myös pakko saada. :D

On my way home I spotted this cute door signboard - and I must got it too. :D

Somia sieniä - cute mushrooms

Pari viikkoa sitten en itse ollut aikaansaavassa kunnossa, mutta serkkupoikani oli niin ihana, että lahjoitti minulle ison korillisen suppilovahveroita, ja isältäni sain kulhollisen vaaleaorakkaita sienirisottoa varten. Suppikset eivät kaikki mahtuneet kuivuriin, joten osa piti pakastaa.

I didn't get anything done few weeks ago, because I wasn't in that shape I could do anything, but my cousin was so great that he donated me big basket of brown chanterelles (I don't know if that is the right word for them) and my father gave me bowl of mushrooms called "vaalea orakas" for my mushroom risotto. I couldn't put all of the chanterelles to the drier so I needed to put them to freezer.

Vuohenmaitovoide - bodylotion with goat milk

Tänään sain vihdoin ja viimein tehtyä itselleni uuden vartalovoiteen. Pitkähihaiset ja lahkeiset vaatteet, auringonvalon puute ja keskuslämmitys eivät ole nannaa atoopikon iholle, joten aloin jo aikaisemmin syksyllä suunnitella itselleni (ja lähipiirini muille kuivaihoisille) sopivan ravitsevaa voidetta. Kerran iHerbin sivuilla seikkaillessani törmäsin siellä voiteisiin, joissa oli nesteenä käytetty vuohenmaitoa. Tutkailin niiden INCI-listoja tarkemmin, ja päätin kokeilla omaa versiotani kyseisistä tuotteista. Vuohenmaidon lisäksi voiteeni sisältää glyseriiniä, kookosöljyä, rypäleensiemenöljyä, risiiniöljyä, jojobaöljyä, hunajaa, mehiläisvahaa, emulgointiaineita, E-vitamiinia ja appelsiinin eö. Etukäteen hieman pelkäsin, että voide saattaisi tuoksua vuohenmaidon takia pahalle, ja mietin, raaskinko tuhlata kalliita aineita tähän kokeiluuni. Otin sitten riskin - ja se kannatti! Voide tuntuu kermaiselta,se imeytyy heti jättäen kuitenkin sen ohuen vahakerroksen, joka mehiläisvahatuotteista jää. Tuoksu ei ole laisinkaan huono, vaan kevyttäkin kevyempi "appelsiinikerma", joka tuntuu vain, jos nenä on kiinni voidellussa ihossa.

Samalla voinkin kertoa useamman viikon käyttökokemuksiani (myös äitini) aiemmin tekemästäni tyrnivoiteesta, joka myös oli pikkuisen riskaabelin tuntuinen etukäteen (tuore tyrni ja ksaantaanikumi). Mutta täytyy sanoa, että se voide vain paranee koko ajan! Alkuun se tuntui turhankin rasvaiselta, mutta nyt ilmojen kylmettyä se on oikein passeli yövoide, joka jättää ihon ihanan tuntuiseksi, ravituksi ja myös hyvän näköiseksi. Myös äitini, jolle annoin toisen purkin voidetta, on ollut ilmeisen tyytyväinen voiteeseen. Hänkin piti myös ruusuvoiteesta, jota tein kesällä.

Today I finally made new body lotion for myself. Long sleeves and pants, lack of sun light and central heating are not exactly any sugar for the skin of atopic person, so I started to plan suitable nourishing lotion for me (and other dry skins in my family and friends) earlier this autumn. Once again I was wandering in iHerb's web shop and I found some creams made of goat milk. I studied their INCIs more and decided to try my version of those products. Besides of goat milk my lotion includes some glyserin, coconut oil, grapeseed oil, castor oil, jojoba oil, honey, bee vax, emulsifyiers, vitamin E and orange eo. I was little worried that lotion might has a bad smell because of the goat milk, and I was not sure if I should waste expensive ingredients for this try out of mine. Then I took a risk - and it was worth of it! The lotion feels creamy, it absorbed to skin right away, still leaving that thin wax layer that bee vax products leave. Smell is not bad at all, it is like very soft "orange cream" and you can feel it only if your nose is close to your skin.

Now I can also tell you experiences of my sea buck thorn face cream I made earlier. I have used it several weeks now. There were few risk factors too when I made it (fresh sea buck thorn and xanthan gum), but now I must say that the cream is getting better and better all the time! At first it felt too greasy for me, but now weather is getting colder and my skin needs more nourishing. This cream is very good night cream and it makes my skin feel wonderful soft, nourished and also good looking. I gave an other jar for my mum and she has been happy with it too. She also liked that rose cream I made last summer.

Pohdiskelua saippuakirjoista - Some thoughts about soaping books

Kerroin aikaisemmin uusista kirjahankinnoistani. En löytänyt heti aikaa ja inspiraatiota niiden perusteellisempaan lukemiseen, mutta sairaslomalla ollessani tartuin niihin uudella otteella.

Aloitin "pänttäämisen" Heidi Corley Barton "The Natural Soap Chef" -kirjasta. Se on hyvä perusteos kenelle tahansa saippuantekijälle, sopii niin aloittelijalle, kuin vähän edistyneemmällekin harrastajalle. Kirjan alkupuolella käydään läpi saippuanvalmistuksen perusasioita, ja sitten esitellään erilaisia reseptejä ja lopuksi pakkausvaihtoehtoja.

Historiani käsitehdyn saippuan parissa ei ole vielä pitkä, mutta en silti sanoisi itseäni aivan noviisiksi. Kirjassa oli minullekin uusia juttuja ja havaintoja. Heidi korosti kovasti oikeita lämpötiloja ja -mittareita.Yllätyksekseni jokaisessa reseptissäkin oli oikea valmistuslämpötila (tosin Fahrenheiteissa) kerrottu erikseen. Tässä kohtaa minun on tunnustettava, etten ole itse niitä pahemmin mittaillut, ja hyvin on pärjännyt ilmankin. Kirjan resepteissä nesteen määrä on huomattavasti suurempi, kuin mitä olen tottunut käyttämään (ja mitä suomalaiset yleensä kai käyttävät), lähinnä sellainen, mitä meillä suositellaan OHP-saippualle. Ei siis ihme, jos saippuahalot eivät ole seuraavana päivänä vielä leikkauskelpoisia.  Toisaalta, mukana oli myös reseptejä, joissa ei käytetty nestettä laisinkaan, vaan pelkästään kasvissosetta - myös aika yllättävää minusta! Koko ajan puhuttiin myös tislatusta vedestä - käytättekö muut suomalaiset tislattua, vai vesijohtovettä? Minulle on kyllä kelvannut ihan vesijohto- tai kaivovesi. Toinen minulle uusi juttu oli se, että raaka saippua pitäisi kelmuttaa, jotta saippuatuhkaa ei syntyisi. Tuota minun pitää ehdottomasti kokeilla seuraavalla saippuakerralla. Kyselin "Kirpulta" taannoin, tietääkö hän mitään "rubbing alcoholista", jota amerikkalaiset saippuasiskot käyttävät myös soodan estämiseksi. Kirjassa sekin esiteltiin, tosin suositeltiin käyttämään isopropyyliä, jota siellä ilmeisesti saa tavallisista kaupoista. Meillä tuskin löytää?
Heidi kertoi myös pitävänsä saippuamuottia pakastimessa ENNEN kuin valaa saippuan siihen, tämä vähentää ylikuumenemista. Hyvä idea, kun vain mahtuisi pakastimeen jotakin...omani on niin täynnä, ettei sinne voi saippuamuotteja tunkea, ei etu- eikä jälkikäteen. Yhden pettymyksenkin kirja toi mukanaan. Reseptit olivat nimittäin melkein kaikki samoja, vain tuoksuöljyä oli vaihdeltu. Mistä tulikin mieleeni, että Heidin mukaan eri valmistajien tuoksuöljyjäkin pitäisi käyttää eri tavoin, niihinkin on heillä siellä kuulema omat laskurinsa. Mielenkiintoista...menee jo paljon tarkemmaksi, mitä itse olen jaksanut näperrellä.

Mutta, hyvä perusteos siis, kannataa ehdottomasti lukea!

I told you earlier about soap books I bought. I didn't have time or inspiration to read them right away when I got them, but now I've been sick and at home, so I started to look them with new attitude.

I started my "studies" with "The Natural Soap Chef" by Heidi Corley Barto. That is a good basic manual for any soap makers, it's suitable for beginners and for some more advanced makers too. The first part of the book is about soap making basics and then Heidi presents some recipes of hers and finally few options how to pack your soaps.

My history with hand made soaps is not very long, but I still don't categorize myself as a novise. There were several new things for me in that book. Heidi highlighted right temperatures and thermometers a lot. There was a right making temperature (in Fahrenheits) with every recipe and that was surprising for me. And now I must confess that I haven't been very strict with those temperatures and I still have managed quite well. Liquid amount of books recipes is much larger than I normally use (or other Finnish soap makers use, I suppose), it's more like that what we recommed to use with OHP-soaps. So it's no wonder if their soap logs are not ready to cut for next day or so. On the other hand, there were also recipes with no liquid at all, only vegetable pureés - pretty surprising, at least for me! Distilled water was mentioned all the time - are you other Finnish soap makers using distilled or "normal"  tap water? I have been satisfied with tap water or well water. Another new thing for me was that you should cover raw soap log with plastic wrap, so you wouldn't get soap ash on your soap. I definietly must try that next time I make soap. I recently asked "Kirppu" if she knows anything about that rubbing alcohol those soapsisters in America seems to use for stopping ash. That alcohol was presented in the book too, but it was recommend to use isopropyl alcohol you should get from grocery store. I guess we don't get it from grocery stores here in Finland? Heidi also told that she keeps her soap mold in the freezer BEFORE she puts the soap in it, that prevents the overheating. That's a goog idea, now I just should find a space in my freezer, it's so full of berries that I can't put my soap molds there, nor before or later. There was one disappointment for me in the book. Almost all the recipes were the same, only fragrances changed. And that reminds me, according to Heidi fragrances from different sellers behave differently, so you should use a calculator for them too (they have own calculators for fragrances). That sounds interesting...it's more accurate I've been doing myself.

But, this is a good basic manual for soap making, definietly worth of reading!

Seuraavaksi tartuin Anne-Marie Faiolan "Soap Crafting" -kirjaan, jota on kovasti hehkutettu eri tahoilla. Sen alkupuoli on samantapainen, kuin "The Natural Soap Chefissäkin", eli käydään läpi saippuanvalmistuksen perusasioita. Anne-Marie on esitellyt kivasti erilaisia öljyjä, ja kertonut niiden saippuoitumisarvot ja INCI-nimetkin samassa yhteydessä. Iso plussa tästä, ei tarvitse etsitä niitä aina jostain  eri tiedostoista. Hän on myös kertonut perusteellisesti eteerisisten ja tuoksuöljyjen eroista, samoin erilaisista väriaineista. Anne-Marien resepteissä vesimäärä on lähempänä paikallista tapaa. Hänkin käyttää tislattua vettä ja ohjeistaa peittämään saippuahalon kelmulla ja suihkuttamaan iospropyylillä. Eroa Heidin resepteihin on myös lämpötiloissa, Anne-Marien resepteissä ne ovat korkeammat. Kirja tarjoaa paljon vinkkejä niille, jotka haluavat kokeilla erilaisia kuviointitekniikoita ja leikkiä väreillä. Itse harrastan simppelimpiä saippuoita, joten siltä osin kirja tarjosi minulle lähinnä visuaalisen elämyksen (Anne-Marien kuvat ovat kauniita). Koska en omista tiskikonetta, kuviollisiin saippuoihin tarvittavien astioiden määrä kauhistutti myös käsintiskaajaa...Opin uutta myös kovien rasvojen sulatuksesta, kirjassa neuvotaan tekemään se aikalailla toisin, kuin  mitä itse olen aina tehnyt (tosin hyvin on minunkin tapani toiminut). Yksi asia, mitä kirjassa jälleen suorastaan kuolasin, olivat Anne-Marien esittelemät upeat puumuotit. Hän käytti erilaisia eri tarkoitukseen. Harmi, ettei noita oikein  saa täältä, ja ulkomailta tilatessa ne maksavat maltaita.

Lukemisen - ja ehdottomasti katselun myös!  - arvoinen kirja tämäkin.

Next I took "Soap Crafting" by Anne-Maire Faiola, that book has got a lot of praise from different places. The first part of the book is like "The Natural Soap Chef", soap making basics I mean. Anne-Marie presented nicely different kinds of oils and she told also their saponification values and INCI-names at the same time. Big plus because of this, now you don't need to search them from many different places when needed. She also told much about essential oils and fragraces and different kinds of colourants. Water amount of Anne-Maries recipes is more like ours here in Finland. She uses distilled water and advices to cover soap log with plastic wrap and spray it with isopropyl alcohol too, like Heidi did. Making temperatures are higher in Anne-Marie's recipes than Heidi's. This book offers lots of tips for those who like to try different technics and play with colours. I do more simple soaps myself, so the book offered mostly visual experience for me (Anne-Marie's photos are beautiful). Because I'm not an owner of the dishwashing machine, the large amout of needed dishes was a little terrifying for me who hand washes dishes...I also learned new things about melting solid fat and oils, advices in the book are quite different from way I always use (my way has worked still quite well). One more thing I fancied in this book, were those marvellous wooden molds Anne-Marie presented. She used different kinds of molds for different purposes. Too bad, you can't buy them here, and if you order them from abroad, the are very pricy.

This book is also worth of reading  - and watching too!






Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on joukon ainoan mieskirjailin opus, Gregory Lee Whiten "Making Soap from Scratch". Tämä kirja voi ensipläräämisellä vaikuttaa tylsältä, sillä siinä ei ole lainkaan kuvitusta, joten visuaalinen elämys jää tässä kohtaa kokematta.  Kunhan et anna kuvattomuuden karkoittaa sinua kirjan parista, huomaat, että kirja on varsin mainio. Aluksi on saippuavalmistuksen historiaa. Monet asioista olin joskus kyllä lukenut jostain, palan sieltä, toisen täältä, mutta nyt ne on helppo löytää kootusti yhdestä paikasta. Historiapläjäystä seuraavat tietysti samat perusasiat, kuin muissakin kirjoissa. Seuraavaksi Gregory jakaa paljon erilaisia saippuareseptejä, joista mielenkiintoisin oli ehkä "ötökänkarkoitussaippua" - sitä pitää ehdottomasti kokeilla ensi kesänä! Huomasin näiden reseptien vesimäärän olevan suunnilleen samanlainen, kuin mitä itse käytän. Lopuissa resepteistä oli sama peruspohja, vain tuoksut ja lisukkeet vaihetelivat. Näissä Gregory käytti "Master Batchiä", eli hän tekee kerralla rasvasekoituksen viittä saippuaerää varten ja säilyttää sitä ämpärissä ja ottaa siitä sitten valmista sekoitusta tarpeen mukaan. Tässä kohtaa jäin miettimään, että eikö rasvamassa tosiaan jämähdä kovaksi, kun siinä on kookosrasvaa ja "vegetable shortengia", eli meillä varmaan munkinpaistorasvaa. Mutta ainakin kirjan mukaan pitäisi säilyä koostumukseltaan vanukasmaisena. Tässä kohtaa on mainittava, että käyttäessään "Master Batchiä" Gregorykin on jättänyt lämpötilojen mittaamisen kokonaan. Olin iloinen, että reseptit pääosin sisälsivät eteerisiä öljyjä, joita itsekin mieluummin käytän. Kirjassa esiteltiinkin monen eri eö:n käyttötarkoituksia. Lopuksi Gregory antaa vähän vinkkejä mahdollista saippuan myyntiä varten (tässä pitää muistaa, että EU:ssa on erilainen lainsäädäntö) ja kertoo muutaman hauskan kommelluksen, joita on sattunut haastavien asiakkaiden kanssa.

Kuten kaksi edellistäkin, tämä kannattaa kyllä lukea. Ja mieluummin jonkin kuvallisen kirjan jälkeen, ettei kesken lukemisen ala kaivata kuvia.

Last, but not least was Gerogory Lee White's "Making Soap from Scratch", only book by malewriter. By first sight this book may seem dull, because there are no photos at all, so you are not going to get any visual experience. As long as you don't get scared about that there is no pictures, you will notice that the book itself is quite good. At first there is some history of soap making. Many of those things I had read somewhere before, something here and somtehing there, but now I can find them in one place. After the historylesson there are the same basic stuff than in other soap making books. Next Greogory shares many different soap recipes and the most interesting soap was meant for against mosquitos - I must try this one next summer! I noticed that water amount in these recipes was quite thes ame I've used to use. Last part of recipes had the same basis all the time, only scents and additives changed. Grergory used "Master Batch" in these, he makes one large batch of oils and fats ready for five soap loafs and then use amount he needs. This thing made me wonder if the oil batch will stick solid, when there is coconut oil and vegetable shortening involved. But according to book oils should stay pudding like. Here I must mention that using his "Master Batch" Gregory has stopped checking temperatures. I was glad to see that most of the recipes of the book included essential oils instead of fragraces. I perefe them myself too. The book presented using ways for many essential oils. Finally Gregory gives some tips for selling your soaps (if you live in EU, you need to remember we have different laws here) and tells some funny mishaps they had with challenging customers.

Like two other books, this is also worth of reading. And it's better to read it after you read some book with pictures so you won't miss them while you are reading this one.