maanantai 20. helmikuuta 2017

Huulipunaostoksia - Some bought lipsticks

Koska en ole viime aikoina ehtinyt pahemmin kosmetiikkaa kokkailemaan, ja kaikki alkoi olla loppu, päädyin ostamaan Green Dealin alesta pari Avrilin huulipunaa. Mitään kirkkaita eikä pinkkejä eivät ole kumpikaan, vaan punaruskeita ja arkikäyttöön sopivia.




Because I haven't had too much time to cook any cosmetic lately and almost eveything was kind of the end of their road, I ended up to buy few Avril's lipstick from Green Deal's sale. Those are not any bright or pink colours, they are more brownish red and suitable for work.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Vähän erilainen hammastahna - Little bit different tooth paste

Hammassaippuani alkavat olla käytetty, enkä ole ehtinyt tehdä uusia. Ostinkin kokeeksi Green Dealiltä tämmöisen luomuhammastahnan, joka näyttää ja tuntuu vähän erilaiselta - mutta erittäin hyvältä, se jättää suuhun ja hampaisiin puhtaan ja raikkaan tunnun ja maun. Itse tahna on kovempaa kuin hammastahnat yleensä, eikä se ole valkoista. Tätä ei ainakaan tule vahingossa annosteltua liikaa, kuten tavallisia hammastahnoja.




I don't have any tooth soaps left, and I haven't had time to make new ones. That's why I bought this organic tooth paste from Green Deal. It feels and looks little bit different than regular tooth pastes - but really well actually, it leaves both teeth and mouth to feel and taste clean and fresh. The paste itself is harder than pastes usually are, and it's not white. You cannot measure this out too much by accident, as often happens with regulas pastes.

tiistai 14. helmikuuta 2017

Vaihtoehtohoidot

Seurasin äskettäin keskustelua, joka virisi Karkkipäivä-blogin Sannin kerrottua kokemuksistaan HiusAkatemian hiustutkimuksesta. Mielestäni Sanni esitti kokemuksensa jokseenkin neutraalisti, mutta kommentoijien asennetta en oikein jaksanut ymmärtää. Valtaosa kommentoijista tyrmäsi välittömästi täysin kaikki vaihtoehtoiset hoitomuodot - etenkin ruokavaliosuositukset. Hoitojen käyttäjät leimattiin naiiveiksi ja kritiikittömiksi hörhöilijöiksi, joilla ei ole oman ajattelun kykyä. Kommenteissa peräänkuulutettiin myös tieteellistä näyttöä, mikä sinänsä on hyvä asia - jos vain hetki kriittisesti pohdittaisiin, mitä ja miten tämä tieteellinen näyttö oikeastaan on. Väittäisinkin, että suurimmalla osalla tiedemaailman ulkopuolella olevista ei ole hajuakaan siitä, miten tieteellisiä tutkimuksia tehdään, kuka niitä rahoittaa ja miten niiden tuloksia raportoidaan. Tieteelliset tutkimuksetkaan eivät tarjoa absoluuttista oikeaa ja pysyvää tietoa. Eikä tutkimuksen puute jollakin alueella tarkoita suoraan sitä, että asia olisi täysin huuhaata. Viestiketjun lukeminen teki minut lähinnä surulliseksi - toivoisinkin, että oikeasti apua tarvitsevat ja hakevat eivät masentuisi moisen lukemisesta, vaan jaksaisivat etsitä sitä itselleen parasta vaihtoehtoa. Usein kun tilanne on se, että vaihtoehtoisten hoitojen pariin hakeudutaan siinä vaiheessa, kun tämä perinteinen lääketiede yksisilmäisine asenteineen ei ole lukuisten lääkärikierrosten ja tutkimusten jälkeenkään pystynyt tarjoamaan mitään apua tai ratkaisua asiakkaan ongelmaan. Meillä lääkärit kun keskittyvät vain näkyvimmän oireen hoitoon - jos sitäkään - katsomatta lainkaan kokonaisuutta ja oireiden aiheuttajaa. Eipä ole vielä tullut koskaan vastaan esim. lääkäriä, joka olisi ollut kiinnostunut ja perehtyntyt ravitsemuksen vaikutuksiin. Ymmärtääkseni Saksassa ollaan meitä paljon edellä, siellä perinteiset ja vaihtoehtoiset hoitomuodot kulkevat rintarinnan tavoitteenaan asiakkaan kokonaisvaltainen hoito ja hyvinvointi.

Omasta kokemuksestani voin kertoa muutaman esimerkin. Kärsin parikymmentä vuotta sitten kroonisesta päänsärystä, koska selässäni on erinäisiä vikoja ja nikamat menevät kivuliaaseen fasettilukkoon. Lääkärissä juoksemisesta, liikunnasta, särkylääkkeistä tai hieronnasta ei ollut mitään apua. Kuulin salilla yhdeltä naiselta kiropraktikosta nimeltä Reijo Neva. En menisi kenelle tahansa niksauttelijalle, koska uskon siinä olevan riskinsä. Tämä Neva oli kuitenkin ilmeisen hyvämaineinen, eikä mikään rahastaja. Neljä kuukautta jatkunut särky jäi hoitopöydälle 20 minuutin käsittelyn jälkeen. Oloni oli jokseenkin euforinen! 

Toinen esimerkki: Olin pitkään kärsinyt todella pahoista ylävatsakivuista. Kaikki, mitä söin ja join, aiheutti infernaalista tuskaa. Jokainen askel oli kivulias - ja mitä mieltä oli terveydenhuollon ammattilainen: kirkkain silmin minulle yritettiin väittää, että minulla on vain kipeät vatsalihakset! Ihmiselle, joka oli kymmenen vuotta treenannut kovaa, ja taatusti tiesi, miltä treenistä kipeytyneet lihakset tuntuivat. Kärvistelin ja taistelin tuulimyllyä vastaan aikani, kunnes pääsin (tai jouduin, se oli kaikkea muuta kuin mukavaa) vatsalaukun tähystykseen. Diagnoosina oli refluksitauti ja alkava vatsahaava, jotka saatiin kuriin oikealla lääkityksellä. Huom! Saatiin kuriin, ei korjattu, eikä poistettu oireita. Tämä tarkoitti toistuvia, kalliita lääkekuureja.

Muutamaa vuotta myöhemmin menin lääkäriin, kun pitkään jatkunut ja raju hiustenlähtö alkoi aiheuttaa kaljuuntumista, olin tukehtua limaan, enkä pystynyt enää nukkumaan sen takia. Lääkärin kommentti ilman sen kummempia tutkimuksia oli näinkin fiksu, filmaattinen ja tieteellisesti perusteltu: "Ei sinussa mitään vikaa ole, sen kun pakotat itsesi liikeelle!" Hetken siinä kyyneleitä ja turhautumistani nieltyäni ja äidilleni asiaa valitettuani hän etsi jostakin tiedon hiustutkimuksesta, johon sitten varasinkin pian ajan. Sain melko samanlaisen diagnoosin ja hoito-ohjeet, kuin Karkkipäivän Sannikin. Kriittisen ajattelukyvyn ja tyhjän lompakon omaavana en voinut ajatellakkaan kalliiseen hoitojaksoon sitoutumista, mutta selvittelin jokaisen hoidon funktiota ja tein sitten kompromisseja kotitekoisin konstein. Ainoa asia, mitä noudatin orjallisesti, oli se ruokavalio. Eli kaikki lehmänmaito kaikissa muodoissaan välittömästi pois, lisää hyviä rasvoja ja vitamiineja. Ei mennyt montaa viikkoa, kun hiustenlähtö alkoi laantua, keuhkoni ja muukin elimistöni puhdistua limasta ja pallomaha, josta olin ikäni kärsinyt, oli kadonnut. Muutkin vatsaoireet, joiden olin vain luullut kuuluvan asiaan, katosivat. Ennen pitkää katosi myös vatsalääkityksen tarve. 

Olin todella kiitollinen - ja olen edelleen - että oma sinnikäs etsintäni toi avun moniin vaikeisiin oireisiin, vaikka se tulikin lääketieteen ulkopuolelta. Toivon vain, että joku olisi kertonut näistä asioista jo vuosikymmeniä sitten. Olisin välttynyt paljolta murheelta, fyysiseltä kivulta, turhalta rahanmenolta ja elimistöni rasittamiselta turhilla kemiallisilla lääkkeillä. Siksi toivoisinkin, että Sinä, joka tarvitset apua, laajentaisit näkemystäsi ja katsoisit myös laatikon ulkopuolelle! Apu voi olla lähempänä, kuin uskotkaan.

I apologize - I don't have the energy to write this whole text in English too right now, maybe I do it later. Use Google Translator, if you like to know, what I am writing about here. 

lauantai 11. helmikuuta 2017

Pilkunviilausta - Pettifoggering

Anteeksi, Lise 😉 - nyt oli vain ihan pakko kirjoittaa vastine, jotta ainakaan suomalaiset lukijat eivät tuntisi itseään lytätyiksi. Kirjoitit vähän aikaa sitten omassa postauksessasi kovin pontevasti, miksi sinua ärsyttää, kun ihmiset puhuvat kosmetiikkakokkailujensa yhteydessä resepteistä, eikä kaavoista. 

Uskoisin, että taustalla ovat - ainakin osaksi - erot kielissä. Suomalaiset kotikosmetiikan valmistajat käyttävät yleisesti sanaa "resepti", en muista koskaan lukeneeni tässä yhteydessä kaavoista, kun on kysymys suomenkielisistä teksteistä. Tämä pätee myös ammatti-ihmisten tekemien kirjojen käännöksiin, esim. Juliette Gogginin ja Abi Brightonin suomeksi käännetyssä kotikosmetiikkakirjassa käytetään sanaa "resepti". Joissakin tapauksissa puhutaan "ohjeista", mutta suomen kielellä "ohje" tarkoittaa kyllä enemmän valmistusvaiheita, kuin varsinaisia ainesosien määriä. Sanaa kaava käytetään suomenkielessä lähinnä kemian-, fysiikan- tai matematiikan kaavoista puhuttaessa, ja käyttäytymiskaavakin on yleisesti käytettävä sana. Lääkemääräys on suomenkielellä myös resepti, eli sama sana, jota leivonnan yhteydessä käytetään. Myös kanadalainen Marie Reyma, joka on tehnyt jo vuosia kotikosmetiikkaa, jakanut tekemisensä blogissaan ja on nyt kirjoittanut kirjankin aiheesta, puhuu "resepteistä". Ja Marie muuten on (ainakin tietääkseni) englanninkielinen. 

Joten Lise, ja muutkin, ainakin minä puhun jatkossakin resepteistä. Pahoitteluni, jos se aiheuttaa hammastenkiristelyä, tai harmaita hiuksia. 😏



Sorry, Lise 😏 - I just had to write my opinion about this subject, because I don't want any Finnish readers to feel like shot down. You wrote some time ago very vigorously how you are irritated because many people use word "recipe" instead of formula. 

The reason behind this difference is the difference between languages, I believe. At least partly. Finnish DIY cosmetic makers use commonly word "recipe", actually I don't remember ever read about formulas, when Finnish texts are considered. This goes with cosmetic books made by professionals too, when they are translated to Finnish, they are talking about recipes in Juliette Goggin's and Abi Brighton's home cosmetic book that is translated to Finnish, for example. In some cases the word "guide" is used, but in Finnish language "guide" means more like those manufacturing stages than amounts of ingredients. In Finnish language the word  "formula" is used when the subject is more involved with chemistry, physics or math, and established behavior, "käyttäytymiskaava", is commonly used term in Finnish. Medical prescription is also "resepti" (~recipe), the same word we use when we are speaking about baking. Canadian Marie Reyma which has made home cosmetic for years and has been sharing her experience in her blog and has written a book about home cosmetic reseantly, talks about "recipes". And Marie is (at least if I know) English-speaking.

So, Lise, and others too - I will continue to talk about recipes. I am sorry, if that causes any gnashing of teeth or any grey hair for anybody. 😏