22.
huhtikuuta 2013
22:11
Signaturelli - olipa
kerran Signe, se Naturellimpi Elli, joka
halusi ottaa askeleen lähemmäksi luontoa. Tämän askeleen Signen sai ottamaan
hänen ystävänsä, joka antoi Signelle lahjaksi palan itse tekemäänsä kahvisaippuaa.
Tuohon saippuaan kovin ihastuneena Signe alkoi ensin etsiä tietoa saippuan
valmistamisesta, sitten etsiä sopivia tarvikkeita ja raaka-aineita, ja lopulta
hän pääsi kokeilemaan malttamattomana odottamaansa saippuan valmistusta. Vaikka
kaikki ei sujunutkaan "aivan kuin Strömsössä", Signe oli vakuuttunut,
että nyt hän on oikealla polulla.
Jonkin aikaa Signe
oli tyytyväinen näin, mutta sitten hänen halunsa elää luonnonläheisemmin alkoi
kasvaa. Saippuoita seurasivat shampoopalat, hammassaippuat, ihovoiteet ja
-salvat, huulirasvat, deodorantit ja suuvedet… entisessä elämässään Signe oli
aina ollut oikea kosmetiikan suurkuluttaja, jonka kaapit notkuivat kaikenlaisia
pulloja ja purnukoita. Teollista kosmetiikka löytyi joka lähtöön. Pikkuhiljaa
vaihtuivat teolliset nestesaippuat, suihkugeelit, shampoot, hoitoaineet,
muotovaahdot, meikinpoistoaineet, kasvonaamiot, kuorinta-aineet, hammastahnat, kasvo- ja kosteusvoiteet,
käsi- ja vartalovoiteet,
alumiinipitoiset antiperspirantit, huulirasvat ja pyykinpesuaineet käsintehtyihin,
luonnollisempiin tuotteisiin. Ja ero entiseen eloon on ollut merkittävä -
vuosia kestäneet päänahan ongelmat katosivat, 37 vuoden atooppisen ihon kutina
loppui kertaheitolla, repaleiset kynsinauhat siistiytyivät, kädet ja kantapäät
eivät enää halkeilleet eikä rohtuneista huulista näkynyt enää merkkiäkään.
Muutokset olivat niin ällistyttäviä, että Signe teki vakaan päätöksen pysyä
aloittamallaan taipaleella, eikä enää koskaan aio palata entiseen
elämänmuotoonsa.
Uudella polulla
tallatessaan Signe alkoi tietoisesti tarkastella kaiken kohtaamansa teollisen
kosmetiikan inci-luetteloita. Ja mistä Signekin tähän asti oli maksanut
mansikoita - siitä, että söpöön pakkaukseen on laitettu vettä ja
emulgointiaineita sekä rutkasti säilöntäaineita, jotta ne ehkä mahdolliset
tehoaineet on saatu sekoittumaan veteen ja säilymään purtiloissaan pitkiä
aikoja. Tästä aiheesta saisi
kirjoitettua jo ihan oman eepoksensa, joten jos aihe kiinnostaa Sinua, niin
käypä lukaisemassa vaikkapa Kemikaalicoctailin kirjoituksia!
Pysähdyttyään
miettimään asioita hieman syvällisemmin ja katsoessaan polullaan takaisin päin,
Signe huomasi, että hän olikin oikeastaan lähestynyt luontoa jo toisestakin
suunnasta. Joitakin vuosia aikaisemmin
Signe - joka oli aina syönyt melko terveellisesti - alkoi syödä päivittäin
marjoja. Aluksi ei tuolloin tapahtunut ihmeempiä, mutta kun marjat vaihtuivat
kaupan pakasteista itse poimittuihin luomumarjoihin, alkoi muutos vaikuttaa.
Ennen alatisairas Signe ei saanutkaan jokaikistä flunssapöpöä, joka ympärillä
riehui. Vastustuskyky parani siis
roimasti, eikä pahaa tehnyt varmasti sekään, että kesäaikaan Signe söi paljolti
myös kotikasvatuksen tuotoksina luomuvihanneksia ja juureksia. Jatkuva
sairastelu oli tuonut mukanaan myös lääkekierteen, jonka Signe onnistui -
vahingossa - katkaisemaan kahden luonnonmukaisemman hoito - tai elämäntavan
avulla. Signe tutustui näet itämaiseen
piikkimattoon ja nenänhuuhtelukannunakin tunnettuun sarvikuonoon. Viime syksynä Signe osti uteliaisuuttaan
saunan kiukaalle tarkoitetun kipon, jossa killui pieni lohkare Himalajan
ruususuolaa. Tuo pieni lohkare helpotti Signen astmaoireita siinä määrin, että
kun lohkare oli ajastaan "haihtunut" (Signe on himosaunoja), niin hän
päättikin hankkia saunaansa oikein kunnollisen kokoisen suolan lähteen. Tuota
samaista ruususuolaa kun myydään huokeampaan hintaan myös hevosten
suolakiveksi… saunan ylälauteella
lautaselle aseteltuna suolahuone-efekti onkin melkoisen tehokas.
Signen halu olla
lähempänä luontoa näkyy myös muilla elämänalueilla. Kaiken vapaa-aikansa Signe
viettää maaseudun rauhassa nauttien puhtaasta ilmasta, luonnonrauhasta,
linnunlaulusta ja upeista tähtitaivaista. Siellä hän pääsee myös nauttimaan
rakastamiensa eläinten seurasta. Teolliseen krääsään ja keinotekoisuuteen
kyllästyneenä Signe pyrkii myös hyödyntämään käsityöharrastuksiaan yhteistyössä
Joulupukin kanssa.
Signen aivoituksia
ja tekemisiä pääset seuraamaan aiheittain kootuilla alasivuilla. Toivottavasti
Signen alkuaskeleet luonnonmukaisempaa elämää kohti herättivät Sinussa
ajatuksia… :-)
Olipa pitkä mutta mielenkiintoinen postaus. Parhaiten jäi mieleen todella kauniit orvokkisaippuat, ihosi parantunut kunto ja suolasaippuaongelmat. Ihmettelen suuresti että suolasaippuasi kuluvat nopeasti. Minulla ne kestää toooosi pitkään ja vaahtoavat hyvin. Meillä on varmaan ihan eri ohjeet.
VastaaPoistaVenyi tosiaan, kun kerralla piti ryöpsäyttää puolen vuoden asiat. Orvokkisaippuat onnistuivat kyllä kivasti, vaikka käytin tuoksulyhtyyn tarkoitettua tuoksua ja orvokit olivat kesän viimeisiä, viimetingassa hyötykäytettyjä. Miun suolasaippuat eivät vaahtoa laisinkaan :-/
PoistaSuolasaippuassa pitää olla 70-90% kookosöljyä. Muuten se vaahtoaa vain kun käyttää pesusientä. (Huomasin vasta jälkikäteen että olihan tässä kuitenkin kahder eri postaukset).
PoistaSaako toivoa jotain? :) Viitsisitkö lisätä tänne blogiisi lukijalistan niin uudet lukijat voivat liittyä lukijoiksi?
Reseptiäni pitää siis muokata. Juu, toki saa toivoa, ja lisään lukijalistan, kunhan ennätän taas säätää tämän kanssa. Olen sen verran uuno kaikessa tietotekniikassa, että vaatii lukuisia yrityksiä ja erehdyksiä, ennen kuin saan jonkun asian toimimaan... ;-P
Poista