Saman tien piti öljyt tietysti myös siivilöidä, että saan ne heti käyttöön. Kestomallinen kahvinsuodatin toimi suodattamisessa oikein hyvin, minulla kun ei harsokangasta ollut. Suodatin on varmasti myös helpompi pestä öljystä, kuin kangas.
Käytin voikukkaöljyä sitten sekä hiustenhoitoaineeseen (oma versio siitä hyvästä thaimaantuliaisesta) että voikukkasalvaan. Hoitoaineesta tuli melkein samannäköistäkin, kuin esikuvastaan. Ainoastaan jasmiinin tuoksu puuttuu, koska se oli niitä aineksia, jotka minulta puuttuivat. Se tuskin haittaa, kun mukana on paljon muita hoitavia juttuja, kuten se voikukkaöljy, karitevoita, jojobaöljyä, auringonkukkaöljyä, aloe- ja limemehua, E-vitamiinia ja piparmintuista eö. Vielä en tätä kuitenkaan pääse testaamaan, harmi...
Voikukkasalvasta tuli ainakin ihanan keltaista. Ihan pienen testituntuman sain siitä, kun pyyhin sulatuskattilan talouspaperilla ja pyyhin sitten sillä jalkojani. Ei tuo ainakaan pahalta tuntunut. Mehiläisvahavoiteissa on vain se huono puoli, että ne ovat niin kovia, joten salvan käyttökin voi olla hankalaa. Mutta sen näkee sitten myöhemmin.
Laventeliöljystäkin tein pienen salvaerän. Pettymyksekseni siitä laventelin tuoksu on kadonnut, vaikka laitoin mukaan laventelin eö:kin. Tämän salvan pitäisi helpottaa särkeviä jalkoja ja ohimoille hierottuna myös lievittää päänsärkyä. Molempiin vaivoihin saan varmasti kokeilla salvaa ihan lähipäivinä...
Lomaa varten pitää tehdä muutkin tuotteet valmiiksi, nyt tein uuden satsin sitä aloemehupohjaista piparminttuista vartalovoidetta. Aloemehua ei ollut aivan tarpeeksi paljon, joten jatkoin sitä kivennäisvedellä.
takana oikealla vartalovoide. Salvapurkit edessä.
En muuten eilen muistanut jakaa kokemuksiani. Valittelin aiemmin, että on iskenyt keski-iän murkkukausi näppylöineen - eikä tämä helteessä hikoilu ainakaan auta asiaa. No, aloin käyttää vihdoin urakalla suolasaippuoitani (joista en ole liiemmin tykännyt) ja laitoin parina iltana pesun jälkeen jääkaapissa puolisen vuotta majaillutta kamomillavoidetta (liian kova kasvovoiteeksi, eikä ilman säilöntäainetta säilynyt huoneenlämmössä, eka purkki päätyi roskiin) näppyläalueille. Kuinkas ollakaan, alkoivat näpyt kuivaa huomattavan nopeasti. Not bad at all...
Tässä helteessä myös kainalot ovat olleet koetuksella. Soodadeodo ärsyttää ihoa ihan urakalla, joten siirryin käyttämään niitä talvella tekemiäni vahapohjaisia paladeodoja. Toimivat taas kohtuullisen hyvin, mistä olen oikein iloinen. Ja hihattomissa paidoissa ei niiden sisältämä savikaan sotke vaatteita samalla tavalla.
Voi kun olet ollut ahkera! Minä olen uuttanut pelkästään tuoreita voikukkia öljyyn ja silloin öljystä on tullut oikein auringonkeltaista. Yhden satsin olen jo käyttänyt ja yksi iso purkillinen on ikkunalaudalla odottamassa.
VastaaPoistaKirjoitit että mehiläisvahapohjaiset voiteet ovat kovia, ihmettelen kovasti tätä. Omat voiteeni ovat olleet kermaisen pehmeitä. Sitten tuli mieleen miten erillaisia mehiläisvahat voivat olla. Pienestä tuoksukaupasta on tullut vaaleata ja hyvin pehmeätä mehiläisvahaa, mutta Saippuapajan mehiläisvaha taas oli kovaa ja tummanoranssia. Olisikohan niissä laaduissa sen verran eroa? Saippuapajan mehiläisvahaa en ole vielä kokeillut voiteissa.
Ensin tilasin mehiläisvahani Pienestä Tuoksukaupasta, mutta koska niin perusteellisesti hurahdin näihin juttuihin, niin tilasin kerralla kilon vahaa Lahtisen Vahavalimolta. Olen tehnyt muutaman voidekokeilun, jossa käytin emulgaattorina vahaa, kun karsastan noita lisäaineita. Näistä kokeiluista tuli kovaa ja huonosti säilyvää, paitsi tietysti, jos säilytti jääkaapissa. Eilistä laventelisalvaa kyllä jo kokeilin, se oli ainakin tuoreeltaan paljon pehmeämpää.
VastaaPoista